ELÄIMET: Vähän erilaista "rääkkäystä"

Hei!
Eri aikoina minua ärsyttää eri asiat eläinten pitoon ja/tai kohteluun liittyen.
Ja viime aikoina vereni on saanut pahiten kiehumaan hemmotellut piskit.
Ne pikku nirsoilija-Fifit ja piraija-Bellat.
Toki isonkin koiran saa hemmoteltua pilalle, mutta pikkukoirilla se tuntuu olevan yleisempää.
Pahinta tilanteesta tekee se, että myös oma perheeni (ja myös minä) syylistyy koiren liialliseen hemmotteluun ja inhimillistämiseen -_-...
Aloitetaan sitten purkamaan näitä ajatuksiani.

Katsoin tässä joku päivä Teinipomo-ohjelmaa televisiosta. Ohjelman perheellä oli papillon/pitkäkarvainen chihuahua (muistaakseni se oli papillon), jolla oli nähtävästi ylipainoa kilo tai muutamakin ja sitä ruokittiin naudan mahalla ja kaiken maailman herkkuruoilla. Joo, ihan mahtavaa, että se koira söi hyvää ruokaa, mutta auta armias, kun säästökuurin takia sille pitikin ostaa purkkiruokaa, siis tajuatteko purkkiruokaa! Meidän koirathan tekisivät mitä vain saadakseen sellaista herkkua, mutta tämä pikkufifi ei tietystikään halunnut koskea moiseen mössöön.
Ja perhehän rupesi itkemään, että "voivoi kun tuo meidän pikkuinen ei nyt halua syödä! Se varmaan kuolee *nyyh ja niisk*". Siinä kohtaa minulta oli jo aika hienosti palanut päreet ja kihisin kiukusta. Se koira EI kuole, vaikkei se söisi pariin päivään. Se koira EI paastoa itseään kuoliaaksi. Koira EI ole niin tyhmä, että nääntyisi nälkään nirsoilun takia. Kyllä se syö kun sen tulee nälkä.
Koiraa sitten syötettiin lusikalla...

Toisena päivänä katsoin Isännän ja koiran käytöskoulua. Siellä yhtä "nirsoa" koiraa syötettiin kädestä, koska pikkurufus ei suostunut syömään kupista saati sitten yksin (okei, tämä "pikkurufus" oli sakemannin kokoa, joten ei mikään "pikkuinen", mutta anyway :-D). Victoria (koirankouluttaja Victoria Stilwell, jos joku ei ole katsonut ohjelmaa) sitten sanoikin, että se koira kyllä syö, kun sen tulee nälkä, se ei kuole, jos se jättää pari ateriaa väliin. Omistaja alkoi väittämään vastaan, mutta joutui loppuen lopuksi nielemään sanansa, kun koira (suprise!) suostui syömään yksinkin.

Ja tänään sitten katsoin Manhattanin koiria. Siinä oli pikkuinen yorkshirenterrieri, joka "työkseen" oli mainoksissa mukana. Koiran silmistä paistoi kuinka se ei yhtään nauttinut tuosta "työstä", mutta omistaja vain hihkui "sehän rakastaa tätä!". En edes puhu tuosta enempää.

Kuten jo aiemmin sanoin, syyllistyn välillä itsekin liialliseen inhimillistämiseen koiriemme kohdalla ja olen ollut siinä nyt erityisen ankara itseäni kohtaan. Koira on koira. Sitä saa rakastaa perheenjäsenenä, mutta se on koira.
Eniten kuitenkin näistä "hemmottelutapauksista" minua on juuri viime aikoina ärsyttänyt nuo ns. "nirsot" koirat. Koska eihän se koira luonnostaan nirsoile. Se opetetaan nirsoksi... Nelli oli sellainen, että aina aika ajoin se ei halunnut syödä. Se sitten piti pari päivää taukoa ja söi taas. Me toki sekotimme kaikkea hyvää ruuan joukkoon, että se söisi, eihän sellaista koiraa ole kiva katsoa, joka ei syö.
Nykyään mulla on sellainen käytäntö, että jos nuo ei syö, niin sitten ne ei syö. Piste.
Hipun kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa etteikö se söisi, mutta Skidi ei aina syö/jättää osan ruuastaan. Sitten otetaan kuppi pois ja katsotaan joskos seuraavalla ruokintakerralla maittaisi paremmin. Niin sen pitäisi mun mielestä kaikilla olla kotona.
Toki, jos koiralla on joku sairaus, jonka takia sille ei maita ruoka, niin se taas on asia erikseen. Mutta minä puhuinkin nyt nimenomaan näistä "nirsoiksi" väitetyistä koirista.
Olisi kiva kuulla myös teidän kommentteja asiaan liittyen :-).
Eli mitä mieltä te olette?