ELÄIMET: Keskiviikon heppailut

Hei!
Pääte on ohi ja loma voi nyt sitten virallisesti alkaa! Keskiarvo todistuksessa oli n. 9.5 (wow, nyt en tiedä onko laskin laskenut oikein :-o!).
Mutta nyt puhutaan koulun sijaan keskiviikon tallikäynnistä. Tunnelmat oli vähän haikeat koska niin... Kerron siitä sitten myöhemmin. Käytiin Inkerin kanssa sellainen parin tunnin käppäily ja rouva oli melkoisen rauhallisella tuulella... Sellaista perässä vedettävää sorttia välillä siis. Ja niin. Kun maahan on tullut vihreää, on siihen ilmestynyt myös sellainen kummallinen magneetti, mikä ei näy, mutta mikä hyvin vahvasti vetää pienen, jo valmiiksi pullean, konin päätä maata kohti...

Eli Inkeri siis söi matkalla paljon.

Inkeri the Tuuliharja <3 .

Ja sitten vihdoin näytän teille tämän lopullisen karvanvaihdon tuloksen. Löytyi vieläpä kuva tammikuulta, missä Inkeri on lähes samassa asennossa kuin keskiviikon kuvissa :'D!

Olemme jo pitkän aikaa Petran kanssa miettineet, että mitä nuo kolot ovat... Ehdotuksia? Ne siis ovat aivan tien vieressä molemmat :-P...

Tallille palattuamme katselimme vielä vähän varsuleita. Kaksi tullut, yksi vielä tulossa <3.

On se Inkeri vain niin kaunis <3!

"Kun elämässä kaiken menettää
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää.
On ylämäki raskas askeltaa,
mutta alamäkeen liian usein katoaa.
Jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa,
ei muistojen päälle kultakerrosta saa...
Hymyile tai itket kuinka vaan,
ole hetki niinkuin huomista ei olisikaan!"

Onnea kaikille ylioppilaille ja valmistuneille! Ja hyvää lomaa kaikille <3!

Aika muuttaa. Mielipiteetkin.

Hei!
Eilen julkaisin blogin synttäreiden kunniaksi postauksen, jossa mietin, miten paljon olen muuttunut henkisellä puolella.
No tänään sitten tuli siskon kanssa puheeksi agility, ja hänpä ehdotti jopa puolitosissaan, että alkaisin mennä Öykkärin kanssa agilitya.
Minähän innostuin ihan tosissani ja ehdin jo hehkuttaa sitä Petrallekin. Petra sitten siinä vain muisteli kuinka about vuosi sitten sanoin, etten missään nimessä halua koirista muuta kuin kivan pikku kotiharrastuskaverin...
Niin, noh. Mielipiteet ja näkemykset voivat muuttua rajustikin. Näköjään.
Jatketaan ajattelun muuttumisen, viime vuodesta tähän päivään, miettimistä.
Jos minulta olisi joku kysynyt vuosi sitten, että tulenko viihtymään yläasteella miljoona kertaa paremmin kuin ala-asteella, olisin jostain syystä vastannut "en".
Ja jos minulta olisi kysytty vuosi sitten, että pystyisinkö kasvattamaan syömäni lihan itse, jopa teurastuttamaan sen kotitilallani, olisi vastaukseni mitä varmemmin ollut "en".
Jos totta puhutaan, en tunne tuosta huomattavasti nykyistä epävarmemmasta ihmisestä mitään. Enää. Olen minä nyt sen verran paljon muuttunut. Katsotaan sitten taas vuoden päästä, että kuinka paljon ajatukset tästä hetkestä ovat muuttuneet :D. Toivottavasti olen ainakin viisastunut ja opetellut miettimään ennen tekemistä. Kyllä vain, rakkaat kaverit, olen tehnyt tämän vuoden aikana miljoona ja taas miljoona liian hätäistä päätöstä ja huonoa ratkaisua.
Mutta sitten asiasta kuusenlatvaan. Tuo 40 pv:n kuvahaaste junnaa nyt vähän paikoillaan, kun en saa millään aikaiseksi kuvata yhtä suosikkiruokaani. Niin yksinkertaista kuin se olisikaan, onhan ruoka nyt koirien, hevosten, agilityn ja kavereiden lisäksi lempiasioitani. Kuitenkin, kun se ruokahetki koittaa, olen niin kovin innoissani syömässä, että kamera unohtuu nurkkaan :D. Koitan nyt tsempata siinäkin. Kesäloma kun kuitenkin alkaa jo huomenna, niin kai minä ehdin omia "gurmeeruokiani" kuvailla sitten loman alussa.
Taaskaan ei kuvia. Kyllä minulla pari pirteää kesäkuvaa on, mutta ne on toisella koneella, joten odottakaa vielä hetki :)!

14.5 Hyvää syntymäpäivää Pieni Mutta Suuri!

Hui herranjestas! Synttärithän ovat ylittyneet jo monella päivällä. Mutta joka tapauksessa blogini on nyt siis vuoden vanha<3!

Tässä ollaan nyt todella kiikun kaakun blogin tulevaisuuden suhteen. Bloggaus jatkuu kyllä, mutta missä osoitteessa ja kuinka usein? Siinäpä vasta kysymys.

Mutta nyt ei mietitä tulevaa, vaan katsotaan menneisyyteen ja selataan arkistoja.

Mitä kaikkea siis on tapahtunut blogin elämän aikana.

Aloitin siis bloggauksen, koska innostuin siitä muiden blogejen kautta.

Bloggaus alkoi varsin mielikuvituksellisella otsikolla: "esittely" ja siitä se sitten lähti.

Täytyy kyllä jankata samaa kuin varmaan kaikki, jotka selaavat vanhoja postauksiaan, mutta olen kasvanut henkisesti ihan todella paljon.

Lisäksi olen huomannut, että uskallan nykyään puhua asioista paljon syvällisemmin. Tai en tiedä onko se uskallusta vai halua, mutta kuitenkin. Uskallan ja haluan ilmaista mielipiteeni, sanotaanko vaikka näin.

Enhän minä nyt vieläkään halua koko elämääni, jokaista iloa ja surua tänne jakaa, mutta tämä on ikään kuin sellainen paikka, mihin voin tulla purkamaan ne vahvimmat tunteet. Vähän kuin anonyymisti, mutta ei kuitenkaan lähelläkään anonyymiutta.

Olen oppinut myös "tuntemaan" itseäni, kun minun on pitänyt miettiä että mitä tästä asiasta nyt oikeasti ajattelen ja mitä kaikkea voinkaan julkaista, ilman häpeää jälkeenpäin. Ja se, että voin oikeasti seistä sanojeni takana, se on jotain sellaista, mitä minun pitää lähes joka postauksessa miettiä.

Olen näköjään vähän sellainen kirjoittaja, että mielialani näkyy hyvin vahvasti läpi siitä, mitä kirjoitan.

En edes jaksa, en itseasiassa halua, käyttää hymiöitä, silloin kun mielialanikin on apea. Mutta sitten taas, kun olen oikeasti iloinen, tulee myös postauksesta ylipursuavan räikeä ja hymiöitä pulppuava!

Tai siis niin minä postaukseni näen.

Vuosi tiivistettynä: Olen kasvanut henkisesti erittäin paljon ja blogi on opettanut minua, vaikka sitä itse kirjoitankin.

Päivä 32: kuva lapsuudestani

Hyppään yli koska... niin... Hyppään yli :-)

Päivä 31: kuva lempipaikastani

Pienenä, minulla oli lempipaikka, johon aina menin kun halusin olla yksin. Mutta sitä ei enää ole :-/...
Nykyään minulla ei itseasiassa ole lempipaikkaa...
Varmaan muutama kuukausi sitten olisin vastannut yksisanaisesti talli, mutta pahasti näyttää, että hepat lähtevät elämästäni, joten sekin vaihtoehto heitetty pois...
En vain tiedä mikä on lempipaikkani.
Viihdyn lähes missä vain, missä on hyvää seuraa.
Eli niin... Tässä nyt pari hyvää hetkeä ihanista paikoista, seurassa ne parhaat<3

Tiedän, kuvat ovat huonoja...

Mulla on niin kylmä ilman sua...

Hei!
Muutoksen tuulet puhaltaa taas ja meinaa kaataa mut...
Postaus tai pari sitten, hehkutin, mitä kaikkea ihanaa on tapahtumassa.
Petran ja mun yritys starttaa, suunnitelmissa on jos jonkinmoista retkeä ja reissua ja muutenkin elämä hymyilee.
En muistellut sitä kaikkea kuraa, mitä elämäni myös sisältää. Ja tänään se kaikki kaatui taas mun niskaan...
Antaa laulun sanojen puhua puolestaan:

"Mulla on niin kamalan kylmä ilman sua
Niin kylmä ettei sillä ole määrää...
Ja mulla on niin kamalan kylmä ilman sua
Teinkö jotain väärää?
Mulla on niin kylmä ilman sua...

Mulla on niin kivinen tie ilman sua
Auki haavat sielusta se hiertää
Enkä siltä ulos pääse ilman sua
Ympyrää se kiertää
Kivinen on tieni ilman sua

Mulla on niin syvä vesi ilman sua
Virrat tummat minua ne ohjaa
Liian pahoja on sen pyörteet ilman sua
Ei jalat ota pohjaan
Syvä on se vesi ilman sua

Mulla on niin iso ikävä sua
Sade kylmä sisälleni hakkaa
Ja mulla on niin iso ikävä sua
Muu olemasta lakkaa
Ikävä on mulla ilman sua

Eikä mulla ole mitään ilman sua"

-Kaija Koo-Kylmä ilman sua-

Mun piti tiedättekös taas kirjoitta sellainen hirveä romaani mutta jotenkin vain pysähdyin. Ajatus lakkasi juoksemasta jne.

Jos asiat nyt menevät niin kuin pelätään, tämä ei tule jäämään viimeiseksi ns. "masispostaukseksi". Tietysti parempi olisi JOS mitään ei oikeasti tapahtuisi, elämä jatkuisi samaa rataa jne, mutta kai sitä kuraakin on pakko välillä ottaa vastaan...

weheartit.com

"Ja niin, taivas itkee hiljaa" 

Päivä 30: kuva joka kuvailee aamujani

weheartit.com

weheartit.com

Päivä 29: kuva lempivaatteestani/asusteestani

Nyt tuli paha...
Tykkään aika monesta vaatteestani ja asusteestani. Enhän minä niitä muuten olisi ostanut :-D. Mutta kai se lemppari on tuo Batman-paita... Tai ainakin se on top 5 -listalla ^_^!
Myös muutaman korun voisin luetella, mutta niistä sitten ehkä joskus myöhemmin lisää...

Päivä 28: kuva onnellisesta muistosta

Oi! Näitä on paljon ^_^!
Valitsin kaikkien niiden miljoonien onnellisten muistojen keskeltä Tämän viimekesäisen "leikkimökkiin nukkumaan" -kokeilun. Toimi ja uusitaan ehdottomasti tänäkin kesänä! niin symppis paikka nukkua, että sen voittaa vain muut meidän päättömät nukkumapaikkamme :-D!

Päivä 27: kuva tuskallisesta muistosta

Minulla ei ole kuvia tuskallisista muistoista. Tai tietysti eläimen menetys on tuskallinen muisto, mutta itse eläin ei ole tuskallinen muisto, joten en "voi" laittaa kuvaa menetetystä lemmikistä.
Eli skippaan...
En pahemmin nimittäin kuvaile huonoja/tuskallisia muistoja :-D...

Viimeinen koe ohi!

Hei!
Nyt saa sitten ihan kunnolla ottaa rennosti. Tänään nimittäin rustasin seiskan viimeisen kokeen! Jei! Kuulostaapa muuten oudolta sanoa noin O.O... Vastahan seiska alkoi...
Mutta siis nyt voi sitten vain odottaa kesälomaa.
Mehän ollaan Petran kanssa polkaistu kesä ihan kunnolla käyntiin. Jäätelöä ollaan vedetty... paljon ja myös luonnon antimia ollaan maisteltu, nimim. ÄLÄ maista orvokkia, se on PAHAA :-P...
Ja kovasti lomaakin ollaan päästy suunnittelemaan, ihan sillä tavalla huomaamatta...
Päällimmäisenä nyt ollaan innostuttu mm. ruokaviiko(i)sta, mutta siitä ja muustakin sitten lisää kun on niiden aika ;-).

Mutta tuli tuosta kukkasten sun muun syömisestä mieleen, että muisteltiin myös Petran kanssa, sitä kuinka lapsena halusimme aina syödä jotain ja löytää uusia makuja tai jotain...
Minä ainakin juoksin pihalla ja huutelin aina isälle, että "Voiko tätä syödä?!" ja osoitin jotain kasvia. Jos vastaus oli kielteinen, petyin kovasti ja etsin uuden kasvin, mutta jos vastaus oli myönteinen, popsin rehun iloisin mielin ja sitten joko sylkäisin sen menemään tai popsin lisää kyseistä lajia.
Ruokahan on aina siis ollut lähellä sydäntäni <3!
Kun muut puhuvat mm. meikeistä ja muodista (ei sillä, kyllä nekin minua kiinnostaa), minä käännän puheen mieluiten koiriin (/eläimiin) ja ruokaan. Tai jopa koiran(/eläinten)ruokaan :-D

Asiasta viidenteen. Nyt kun haluamme Petran kanssa kokeilla eri makuja ja löytää uusia reseptejä, niin niitä saa tänne blogiin ihan mielellään laitella.
Elikkäs joo. Ei kai minulla sitten muuta. ^_^

Päivä 26: kuva parhaasta puolestani/osastani

Hmm... Olen aina ollut ja olen edelleen kovin kriittinen itseäni kohtaan, joten en löydä kovin helposti, tuskin lainkaan, hyviä puolia itsestäni.
Se on kovin surullista hetkittäin, kun vihaa sitä ihmistä, joka tuijottaa takaisin peilistä.
Tai siis pidän itsestäni niin kuin henkisellä tasolla, mutta en pidä sitten yhtään ulkonäöstäni...
Tai no, välillä kyllä käyttäydyn niin kovin nolosti, että en pidä itsestäni millään tasolla...
Mutta mitä tuohon henkiseen puoleen tulee, niin olen kyllä tosi paljon kasvanut sen puolelta tässä vuoden aikana. Ehkä niin hyvään, kuin pahaankin suuntaan. Olen nimittäin rohkaistunut ihan todella paljon ja se on välillä sekä hyvä, että huono asia.
Mutta se, mistä ehkä eniten pidän itsessäni on hyvin vaikea kuvata, koska sitä ei näe. Pidän jollain tasolla (vaikka jollain tasolla myös erittäin paljon vihaan) luonteestani.
Että ei kuvaa tällä kertaa, mutta erittäin sekavan sepustuksen saatte ^_^!

Päivä 25: kuva, joka tekee minut surulliseksi

Hei!
Viime aikoina, minut on tehnyt surulliseksi, se ajatus, että peruskoulua on enää kaksi vuotta ja sen jälkeen alkaa... Mikä? En tiedä. Näillä näkymin jatkan lukioon, mutta siitäkään minulla ei ole mitään hajua, että mihin lukioon tai mihin kaupunkiin edes...
Mutta siis viime aikoina olen tullut hyvinkin surulliseksi paitsi tuosta, etten tiedä elämälleni jatkoa peruskoulusta eteenpäin, mutta myös se, että meidän luokka hajoaa kahden vuoden päästä. Joo, jotkut meidän luokalta on aika rasittavia, mutta onhan noita hömppiä tullut kuitenkin kateltua jo kahdeksan vuotta, että vähän haikeaksi vetää ajatus, että kahden vuoden päästä sanon tuolle porukalle heippa.
Haluan kyllä säilyttää muutamat kaverisuhteet, mutta minusta tuntuu, että aika moni tämän hetken kavereista on pudonnut pois sitten aikuisikään mennessä.

Mutta tämä nyt on asteen verran vaikeampi kuva, joten laitetaan tällä tavalla melko surullisesti.
Eli kuva mikä tekee minut surulliseksi on:

weheartit.com

(ELÄIMET:) Onko se kesä nyt sitten ihan oikeasti täällä?

Hei!
Pitkästä aikaa kirjoittelisin ihan "oikeaa" postausta :-)!
Meille kuuluu hyvää. Kesäloma kolkuttelee ovella ja on hieman haikea fiilis, kun kuitenkin osa kaveriporukasta lähtee pois. Onneksi he kuitenkin jäävät "meidän" kouluun lukioon, niin kai heitä pystyy jotenkin näkemään...
Ulkona on ihan hirmuisen lämmin. Mittari näyttää 25 astetta!
Toki hyödynsin kauniin sään ja menin kuvailemaan ulos :-).
Eli luvassa PALJON kuvia!

Olihan sitä pakko ottaa pari juoksuspurttia näin kesän kunniaksi ^_^:

 Luonto on kyllä oikeasti herännyt henkiin. Ötököitä ei ulkona vielä ihan hillittömästi pörrännyt (onneksi!), mutta kukat kukkivat ja puut sekä pensaat  loistavat vihreyttään

Vaihdoin jossain vaiheessa asetukset 'erittäin eläviin väreihin' ja ero on kyllä mielestäni ihan kiva :-) (kuvia siis ei ole muokattu mitenkään, lisätty vain tekstit ja vähän leikattu) :

 Ja toki piti taas ottaa vähän jonkin näköisiä "rakennekuvia" vai mitä ne nyt ovatkaan. Hippu on kyllä vähän pulskistunut, mutta Skidi on tainnut laihtua(?)!

18.5.2014

 Nyt kun noita kuvia vertaa, niin Hippu on kyllä aika tasaiseen tahtiin lihonut... Laihdutus siis alkakoon, tavoitteena tuon 2013-vuoden paino!

18.5.2014

Skidillä nuo aiemmat kuvat ei kovin laadukkaita ole, niin paha sanoa, mitä tälle eläimelle on tapahtunut vai onko tapahtunut mitään... mutta ainakin Petran, äidin ja isän mielestä Skidi on laihtunut. Luottakaamme siis heihin!

 Hippu vähän nautti kesästä<3.

Sitten siirryinkin takapihalta etupihalle, laitoin koirat häkkiin ja menin kuvailemaan toista häkkiotusta

On se Pablo kyllä aika komee<3

 Kuvailtiin muuten eilenkin siskon kanssa ulkona, tai siis pyysin Annikaa ottamaan minusta uuden profiilikuvan Faceen, niin hänhän otti. Ja totta kai Öykkäri auttoi!

Sama kuva muuten esiintyy myös uudessa bannerissa, jos joku ei ole huomannut :-D...

Päivä 24: kuva syntymäpäiviltäni

Päivä 23: kuva joka saa minut hymyilemään

Kaikki hassut ilmeet jne, saa minut tietysti aina nauramaan, samoin varmasti olisi saanut kuvat tämän päivän tukarikasteesta, olisivat saanet minut nauramaan. Mutta koska kunnioitan toisten yksityisyyttä jnejne, en todellakaan laita noloja kuvia ystävistäni, kavereistani tai edes tuttavistani :-D (okei, en edes omista kuvia tuttavistani!).
Toki on myös kuvia, joista minulle tulee hymy lausahduksen "niin totta" kanssa tai sellainen "awwss, kuinka söpö<3"-hymy. Mutta laiskottaa, joten en nyt niitäkään ala tähän keräilemään :-D!
Niinpä laitan yhden kuvan, mikä kuvanoton jälkeen sai Petran ja minut nauramaan lähes hysteerisesti.

Päivä 22: kolme lempikuvaani

EIKÄ! Hirveä tehtävä valita kolme lempparia :'(...
Noh, ei nämä ehkä ihan "lemppareita" ole, mutta parhaimpien joukossa:

Best friends

Tuo päivämäärä vähän pilaa kuvaa...

Hipun ego on vähintään tuon varjon kokoinen! Joskus...

Päivä 21: kuva minusta enemmän kuin 10 vuotta sitten

Sori mutta tästä minä kyllä hyppään yli :-D... Koska olen laiska, enkä jaksa etsiä 4v-kuviani...

Päivä 20: kuva siitä, miten vietän mieluiten perjantai-iltani

Jos en pääse tallille, kavereille tai aksaamaan, niin paras tapa viettää perjantai-ilta on heittäytyä sohvalle (mieluiten jotain herkkuja kainalossa) ja avata telkku ^_^.

Päivä 19: kuva joka kuvaa elämääni

Tästä tuli yllättävän vaikea. Kävin jotain viikko pari sitten täällä kirjoittelemassa näitä haastepostauksia ns. "valmiiksi" ja silloin minulla oli tähänkin ihan "superhyvä" idea. Jaa että mikä se sitten oli? Sepä se. Minä tyhmä kun en kirjoittanut sitä muistiin ja nyt se on unohtunut. No, eipä siinä sitten muuta kuin taas kollaasia kokoamaan!

Melko eläinpainotteista on elämäni...

Päivä 18: kuva jostain mitä teen joka päivä

Pyh! Tyhmä "kysymys". Minähän syön (ja juon) päivittäin ^_^!

weheartit.com

Päivä 17: kuva siitä mitä harrastan

Hei!
Minun harrastuksiinihan kuuluu tällä hetkellä "vain" eläimet. Hoidan Inkeriä ja muita heppoja ja touhuilen kotona kissojen ja koirien kanssa sitä sun tätä.
Olenhan minä joskus soittanut pianoa, mutta se alkoi käydä sen verran vastenmieliseksi, että oli parempi lopettaa ennen kuin olen lopen uupunut siihen.
Joskus vieläkin soittelen ihan omaksi huvikseni. Että taito säilyy ;-).

Ainoa oikea "harrastus" minulla on tällä hetkellä tuo agility. Ja tuokin kurssi loppuu 3.6... Tästä jutusta olen innostunut ihan täysillä ja haluan pitää hevosten lisäksi agilityn mukana elämässäni mahdollisimman pitkään. Koirathan ovat aina kuuluneet ja tulevat aina kuulumaan elämääni!

Mutta siis kuvan laitan agilitysta. Kuvat on muuten Petran käsialaa. Kiitos vielä kerran, että jaksoit roikkua meidän treeneissä mukana!

Päivä 16: kuva jostain mitä haluaisin tehdä ennen kuolemaani

Hmmm... Siinäpä vasta kysymys.
Sitä aina ajattelee, että eihän minun tuollaisia tarvitse miettiä, olenhan vasta 14 ja minulla on vielä monta vuotta edessä.
Niinhän minulla onkin. Noin iän puolesta...
Mutta aina on se mahdollisuus, että yht'äkkiä, vaikka koulumatkalla voi tapahtua jotain peruuttamatonta. Jotain, minkä seurauksena olen enää muisto.

Mutta ei nyt ajatella kuolemaa, vaan sitä, mitä haluaisin tehdä ennen omaa loppuani.
Olen vähän tylsä. Minulla ei ole sellaisia maailmaa mullistavia Have to do-listoja. Minulla on vain "pieniä", omalla tavallaan täysin mahdollisia unelmia.
Haluaisin oman shettiksen. Tai oman tallin. Tai maatilan. Toisaalta, haluaisin ottaa agilityn elämääni ihan toden teolla. Ja sitten on vielä liuta muita, täysin järjettömiä unelmia...

Haluaisin ehkä kokea elämäni aikana kaiken, mistä olen joskus haaveillut, tai mistä haaveilen. Haluaisin elää elämäni siten, ettei sitten vanhana kiikkustuolissa tarvitse märehtiä, että "kuinpa olisin tehnyt silloin sitä ja tätä tuota".
Niin ja haluan ehdottomasti elää vanhaksi. Olla sellainen herttainen mummeli, joka asuu pienessä mukavassa talossa ja käy mummojumpissa ja neuloo villasukkia ^_^.



Mutta ennen sitä, haluan ehdottomasti elää niin täysiä, kuin maailma sallii ja tehdä sellaisia juttuja mistä tulen onnelliseksi!

Päivä 15: kuva kännykästäni

Oi rakas lumia 710, pääset näytille!

Taustakuvana ehdottomasti agilityn aikataulut.

Ja erittäin epätarkka kuva jostain lumian syövereistä...

Päivä 14: kuva minusta ja ystävästäni

Tottahan toki laitan kuvan minusta ja Petrasta :-)

ELÄIMET: jälleen talleilua

Hei!
Oltiin siis Petran kanssa jälleen eilen tallilla.
Meidän piti pestä Inkeri, mutta ei me sitten pestykään, kun tuuli niin paljon :-P.
Pestiin sitten vain tamman harjat ja tietysti harjattiin koko koni.
Puunauksen ja harjojen pesun jälkeen lähdettiin jälleen kävelylle tielle.
Inkeri on nykyään ihan hörhö lenkillä. Se hirnuu jollekin kuvitellulle(?) ystävälle, eikä kuuntele taluttajaa melkein laisinkaan... Kyllä siltä välillä korvatkin löytyy, mutta enemmän se on vain sellaista epämääräistä "teen vähän sinnepäin"-meininkiä.

Kun päästiin parin kilsan(?) mittaiselta lenkiltä takaisin, niin söimme eväitämme ja sen jälkeen kysäisimme olisiko tallilla jotain puuhaa meille.
Tottahan toki tekevälle aina töitä löytyy ja saimme hakea kolmen tamman "lauman" sisälle. "Laumaan" siis kuuluu Inkerin lisäksi kaksi kantavaa tammaa ja yksi jo varsonut mamma, joka oli siis varsansa kanssa jo tallissa.
Saimmekin myöhemmin harjata vielä sitä jo varsonutta tammaa ja voi vitsi mamma tykkäsi<3. Se varsa on ihan hirmuisen rohkea. Koko ajan tunki päätä kainaloon ja maisteli milloin housun punttia, milloin takin hihaa pienellä suullaan. Sitä piti välillä jopa työntää pois, kun pikkuherra niin kovasti halusi jutustella ja häiritsi harjausta.
On ne varsat vaan niin ihania <3.

Oli kyllä taas niin sekava postaus, että huhhuh... Koittakaa saada selvää ;-).

Uusia juttuja

Hei!
Perjantaina pääsin piiitkästä aika shoppailemaan, ja toki sieltä tarttui jotain mukaankin:

Aivan sairaan ihana Batman-paita<3. H&M, 14.95€

Tämä ihanuus löytyi muistaakseni KappAhl:ista. Maksoi 29.95€

Aivan ihana asenneteksti: "What part of no don't you understand?". Cubus, 24.95€ (muistaakseni..)

Sitten kierrettiin vielä pari kirppistä ja toiselta löytyi tämä. Taisi maksaa 1.50€

 Sellaisia ostoksia tarttui mukaan :-).
Tuo haaste nyt vähän töksähtelee, koska seuraava haaste on "kuva sinusta ja ystävästäsi", eikä minulla ole vielä järkevää kuvaa minusta ja Petrasta. Mutta malttakaa odottaa vielä hetki ;-)!