Uusi vuosi

Heippa!
Tässä odotellessani vuoden vaihtumista, ajattelin tehdä tämän kyselyn, joka liittyy vuoteen 2014.
Vuodesta 2013 kertova kysely löytyy painamalla tästä.

1. Oletko saanut uuden ystävän vuoden 2014 aikana?

- Muistaakseni olen tänä vuonna ystävystynyt erään ihanan ihmisen kanssa. Olen aina tiennyt kuka hän on, mutta nyt ollaan tutustuttu (muistanko oikein?) :).

2. Oletko tehnyt jotain sellaista vuonna 2014, mitä et ole ennen tehnyt?

- Olen aloittanut agilityn. Olen kyllä ennenkin koiria hypyttänyt jne., mutta vasta tämän vuoden huhtikuussa aloitin ihka oikeassa, ohjatussa agilityryhmässä ja osallistuin ekoihin möllikisoihinkin! Aloitin myös rippikoulun. Sitten kävin myös elämäni ensimmäisen (?) kerran festareilla.

3. Oletko seurustellut vuoden 2014 aikana?

- En.

4. Kerro pari parasta muistoasi vuodelta 2014?

- Hmmm... No agilityn aloittaminen jaja... Inkerin kanssa puuhailu :D. Ja sitten on monen monia hyviä muistoja kun ollaan kavereiden kanssa oltu jossain jne. Niin juu, ja Vauhtiajot, ja siellä Apulanta ja Cheek <3.

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?

- No onhan niitä jotain pikkuriitoja ollut, muttei onneksi mitään vakavempaa :).

 

Oletko muuttunut vuoden 2014 aikana?

-No toivon, että olen ns. aikuistunut vuoden aikana.

7. Oletko lihonnut?

-  Painossani on tapahtunut sellaista jojottelua, olen lihonut sitten taas laihtunut, sitten lihonut, laihtunut, jne.

 

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään vuoden 2014 aikana?

- En

9. Oletko ollut elokuvissa yksin vuoden 2014 aikana?

-En ole koskaan ollut yksin elokuvissa :-D!

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä vuoden 2014 aikana?

-En.

11. Kuka oli paras uusi tuttavuus?

- No varmaan se edellä mainittu uusi ystävä.

 

 

12. Synnyttikö kukaan läheisesi?

- Kyllä :).

13. Kuoliko kukaan läheisesi?

- Kyllä...

14. Missä maissa kävit?

- En tainnut käydä missään :D.

15. Mitä haluaisit vuodelta 2015 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2014?

  - Toivon todella, että edes yksi vuosi menisi ilman tolvailuja :D!

16. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2014?

- Olen kamalan huono päivämäärissä, joten ei mikään :-D.

17. Vuoden 2014 suurin saavutuksesi?

-Uskon syvästi että olen onnistunut kasvamaan henkisesti. Se olkoon siis suurin saavutukseni :D.

18. …ja suurin epäonnistuminen?

- Noo, sanotaanko etten ole osannut käyttäytyä aina niin kovin järkevästi, j siitä on seurannut itselleni pelkkää harmia...

19. Kärsitkö vammoista?

- No mitä nyt koripalloa pelatessa on tullut jotain pikkuvammoja.

20. Mikä oli paras asia, jonka ostit?

-En kyllä tiedä :-D

21. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?

- Kolmen ystäväni, luulen, että he tietävät ketä tarkoitan (?) :).

22. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?

- Joskus myös muiden ihmisten, mutta lähinnä loin itse itselleni kamalia pelkotiloja.

23. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

- Vaatteisiin ja herkkuihin varmaan.

24. Mistä innostuit eniten?

- Niitä on monia; kun sisko kertoi, että pääsen hänen mukaansa Vauhtiajoille, kun kuulin, että saan aloittaa ja jatkaa agilitya ja kun kuulin, ettei Inkeri joutunutkaan makkaraksi vaan saamme jatkaa sen hoitamista :).

25. Aloitatko vuoden 2015 iloisemmin vai surullisemmin kuin aloitit vuoden 2014?

- En osaa sanoa...

26. Lihavampi vai laihempi?

-En tiedä :-D

 

 

Rikkaampi vai köyhempi?

-Ööömm... Varmaan köyhempi :D.

28. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?

- En mitään :)

29. …entä vähemmän?

  -Sekoillut :D 

31. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken vuodesta 2014, mikä se olisi?

- No niitä juttuja on pari, mutta ne on mennyt nyt ja toivottavasti pian unohdettukin. Ei niistä sen enempää

 

32. Rakastuitko vuonna 2014?

- Eenpä tainnut.

33. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?

- Bones ja Posse varmaan :D.

34. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?

- Een

35. Mitä halusit ja sait?

- En kyllä tiedä o.o...

36. Mitä teit syntymäpäivänäsi?

- En varmaan mitään ihmeellistä (?)...

37. Mikä fiilis sinulle jäi vuodesta 2014?

- Sekava. Koko vuosi on ollut yhtä tunteiden vuoristorataa. Ollaan menty todella ylhäältä todella masentuneisiin fiiliksiin ja sieltä taas noustu onneen. Toivotaan, että saan näillä onnen tunteilla viettää vuoden 2015.

 

 

Hyvä uutta vuotta! :)

Joulukalenteri: The End!

Heippa!
Eilen oli jouluaatto, jaettiin lahjoja ja syötiin paaaaljon. Tänäänkin on syöty, mutta lahjoja ei enää olla saatu.
Haluaisin näyttää teille näin kollaasien muodossa mitä sain :).

Apulannan Syytteitä ja selityksiä -albumi.

Cheekin Stadion edition -albumi

Kiroileva siili -sarjakuvakirja, Muumi-purkki täynnä karkkia, pyjama, 50€ arvoinen lahjakortti H&M:lle ja valokuva-albumi.

Mopsin kuvalla varustettu koristetyynynpäällinen (Öykyn mielestä ihan huippu)

Noiden lisäksi sain vielä rahaa ja itsetehtyjä tikkunekkuja :).
En ole varma, jääkö tämä tämän vuoden viimeiseksi postaukseksi, joten jos ei ennen uutta vuotta nähdä, niin pitäkää mukavat uuden vuoden bileet! :D

Joulukalenteri: Hahmotellaan säännöt, jotka särkyy kuitenkin.

Moi!
Kuinka moni on joskus tehnyt ns. "turhaan" jotain sääntöjä?
Kahdeskymmeneskolmas luukku pohtii kuinka usein ja minkälaisissa tilanteissa mitkäkin säännöt yleensä särkyy. Tai ainakin minun kohdallani ovat särkyneet.

Aika klassista koiran omistajille on varmaan se, että kun uusi asukas on muuttamassa kotiin, tehdä sille tarkat rajat ja säännöt, tyyliin: "Se ei sitten tule huonekaluihin makoilemaan", "Sille ei anneta pöydästä sitten MITÄÄN!" jne.
Ainakin meillä nuo edellä mainitut kaksi sääntöä ovat ajan kuluessa särkyneet. Tai ainakin laimentuneet.
Kun koira on vaikka vähän kipeä, sortuu helposti lellittelemään sitä tai sitten ajatellaan, että "ei se nyt yhdestä kerrasta huonoille tavoille opi" ja lopulta se koira sitten nukkuu sängyn jalkapäädyssä ja kerjää ruokapöydän vieressä.
Toinen kohta, missä varmaan aika helposti "säännöt särkyvät", on ainakin minulle herkkujen ostaminen viikolla. Tai eihän nyt pieni herkuttelu pahaa tee, mutta sitten kun on lipsunut siihen tilanteeseen, että syö päivittäin karkkeja, niin alkaa taas pikku hiljaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja tarkentamaan taas niitä karkkipäiviä.
Vielä kolmas, mikä minulla tulee aiheeseen liittyen mieleen, on se, että jos päättää, että "nyt nämä rahat säästetään siihen ja siihen", niin sitten kun on taas käyty jossain kaupoilla, niin huomaakin että "hups, ei minulla nyt olekaan yhtään rahaa säästössä".

En nyt tiedä liittyykö tuo viimeinen millää tavalla sääntöihin, mutta itsekuristahan noissa kaikissa on kyse. 

Onko teillä hyvä itsekuri?

Joulukalenteri: Aivan niin kuin ennenkin. Aivan niin kuin aina.

Moikka!
Jouluun kuuluu toiveet ja toivominen. Kahdeskymmenestoinen päivä joulukuuta ja luukkuaiheena minun toivomukseni.
Nappasin tämän jostain ns. "haastemuodossa" ja ohjeet menivät jotenkuten näin: "Kerro toiveesi ja pohdi, kuinka mahdollisia/mahdollinen ne/se on"

Kun alan miettimään toiveitani, niin ensimmäisenä toivon, että kaikki pysyy ennallaan. En halua nähdä pitkään aikaan elämässäni mm. kuolemaa tai mitenkään radikaaleja muutoksia muutenkaan. Haluan että kaikki säilyy ennallaan. Tai no, haluan että Skidi parantuu, totta kai, mutta haluan, että kaikki pysyy sellaisena kuin se on pysynyt viimeiset puoli vuotta.
Mutta koska tiedän, että elämässä on pakko liikkua koko ajan eteenpäin, toivon, että löydän peruskouluni päätyttyä hyvän ja viihtyisän lukion, pääsen ylioppilaaksi ja löydän alan jota haluan opiskella ja jolle pääsen sitten myöhemmin elämässä töihin.
Toivon, että ystäväni ja sukulaiseni elävät pitkän ja terveen elämän, toivon myös että nuo rakkaat eläimet pysyvät vielä pitkään luonamme.
Ja sitten kun on sen aika, toivon, että löydän mukavan miehen ja kun Skidikään ei varmasti ikuisesti elä, toivon, että löydän jonkin todella ihanan koiran (/koiria), joiden kanssa voin harrastaa agilitya ja ehkä pienimuotoisesti kisatakin.
Mutta nuo ajatukset lentävät niin pitkälle tulevaisuuteen, että pysytään nyt tämän hetken toivomuksissa. Nyt toivon, että Skidi paranee nopeasti ja että nyt alkava kevätlukukausi menee yhtä hyvin kuin syyslukukausi meni.

Joulukalenteri: Kuulumisia

Moikka!
Se olisi sitten joulukuun kahdeskymmenesensimmäinen päivä ja aika päivittää hieman kuulumisia.

Aloitetaan vaikka Skidistä. Raukkaparka on ihan väsynyt. Eräänä yönä se nukahti seisaalleen ja kaatui sitten ryminällä, sitä koira tietysti pelästyi ihan älyttömästi, eikä varmaan nukkunut loppuyönä. Väsymys alkaa näkymään siinä ja viimeyönä minun oli aivan pakko kääntää koira kyljelleen nukkumaan, sillä muuten se olisi taas viettänyt yönsä seisaallaan. Hyvä että käänsin, koska koira nukahti lähes välittömästi makuuasentoon päästyään.
Kyllä tämä pikkuhiljaa voiton puolelle kääntyy. Saa sitten nähdä miten käy, kun Öykkäri tulee taas jouluksi kotiin.
Sitten Inkerin kuulumisia. Oltiin pikku aasikonin kanssa tänään jälleen maastoilemassa ja löydettiin eläinten ruokintapaikka (kuvassa oikealla). Se oli Inkerin mielestä ihan huippujännä juttu ja koko hevonen tärisi ja pörisi haistellessaan maahan kaadettuja ruokia.
Inkeri on muuten päässyt eroon kiirehtimisestään, eli se ei enää ns. "vedä" tallille päin mentäessä. Kyllä lenkeillä kuitenkin täytyy koko ajan liikkeellä olla tai hevonen vetää herneen nenäänsä.
Minulle taas kuuluu sitä, että pääte oli eilen ja todistuksen keskiarvo oli (muistaakseni) 9.3. Ihan tyytyväinen olen.
Perjantaina oli sellainen "tonttujuhla" jossa me ilmaisutaidon ryhmäläiset esitettiin näytelmiä. Meidän tonttunäytelmä meni ihan kohtalaisesti omasta mielestäni, kukaan ei unohtanut vuorosanoja jne. En tiedä mitä mieltä muut olivat, tai no, jotkut sanoivat, että se oli hyvä ja jotkut eivät taas löytäneet koko näytelmän "punaista lankaa".
Vuosi on kääntymässä loppuun, rippikoulu on alkanut ja tällaista. Elämä rullaa eteenpäin (liian) nopeaa tahtia ja minä roikun kyydissä.

Joulukalenteri: Ketä ihailen

Heippa!
Jokaisella on varmaan joku ihailun kohde, tai edes jonkinlainen ihmistyyppi, jota ihannoi?
Kahdeskymmenes luukku selvittää, millaisia ihmisä minä ihailen.

 

Minulla ei muistaakseni ole koskaan ollut ketään sellaista 'idolia', jonka esimerkkiä olisin seurannut. Tai no, pienempänä suurimmat ihailuni kohteet olivat isosiskoni, mutta siis ketään julkisuuden henkilöä en ole muistaakseni koskaan ns. 'seurannut' (tai siis ottanut esimerkkiä jne.).
Nyt vähän vanhempana minulle on kuitenkin tullut sellaisia luonteenpiirteitä, mitä toisissa ihmisissä arvostan.
Ihailen siis ihmistä joka jaksaa olla positiivinen ja ilahduttaa siten myös muita, hän ei kiusaa, eikä hän arvostele, ellei tunne kyseistä henkilöä. Hän on myös luotettava.
Eli luonteenpiirteet (?) mitä ihmisissä arvostan, ovat luottamus, positiivisuus(/huumorintaju) ja toisten kunnioitus.

JoulukalenterI: Aikuisten suhtautuminen nuoriin

Moikka!
Kaikki teinit varmaan tietävät, miten aikuiset suhtautuvat nuoriin. Koitan yhdeksännessätoista luukussa esimerkeillä ilmaista minun näkökantani asiaan.

Ensinnäkin aikuisilla on yleensä hirveitä ennakkoluuloja nuorista. Sitten ollaan ihan ihmeissään kun nuori onkin aivan päinvastainen kuin on ns. "oletettu".
Toisena on palvelutilanteet. Nuoria ei yleensä oteta (ainakaan minun mielestäni) niin "vakavasti". Esim. jos olen joskus ollut yksin vaikkapa vaateostoksilla, ei kukaan ole tullut kysymään, että tarvitsisinko apua.
Ja kun aikuisista kerta puhutaan niin lisätäänpä vanhemmat tähän. Kuinka monesta tuntuu, ettei äiti/isä oikein tunnu luottavan siihen, että sinulla on niin sanottua "hyvää" seuraa (ymmärrätte varmaan)... Ja kuinka moni on joutunut selittämään kenen kanssa on liikkunut ja missä? Ja vieläpä aika monta kertaa, kun vanhemmat eivät ensimmäisellä kerralla usko.
Joskus kyllä tuntuu hieman siltä, että aikuiset hieman vähättelevät nuorisoa.

Joulukalenteri: Onnellisuus ja iloisuus

Heippa!
Kahdeksannentoista luukun sisältö: Miten määritellään onnellisuus ja iloisuus? Mikä tekee kenetkin onelliseksi? Entäpä iloiseksi?

Onnellisuus on kai aika helppoa määritellä. Onnellisuus ainakin minulla saa aikaan rentoutumisen ja nostaa hymyn kasvoille. Onnellinen voi kuitenkin olla vaikkei olisikaan näkyvästi iloinen. Ilon ja iloisuuden erotan onnellisuudesta yksinkertaisesti sillä, että kun olen iloinen, minulla on aivan hyperpaljon energiaa, mutta onnellisuudessa osaan pysyä rauhallisena.
Ihmisen voi tehdä onnelliseksi vaikka hyvä koenumero, hyvät uutiset, toisten kohteliaisuudet ja kehut tai ihan vain jokin arkipäivänen pieni asia. Eismerkiksi itse tulin tänään onnelliseksi vain kuullessani, että Skidi on saanut nukuttua päivän aikana ja se on ollut muutenkin pirteämpi. Toisaalta samat asiat voivat tehdä ihmisen myös iloiseksi, mutta silloin pitää mielestäni olla jo jonkin verran ns. "perus hyvä olo" taustalla. Ainakin minun kohdallani.
Onnellisuus on kuitenkin (ikävä kyllä) monen muun asian ohella kovin katoavaista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ilo on paljon nopeammin ohi menevä tunnetila. Voi myös olla, että jonkun mielestä onnellisuus ja ilo ovat toistensa synonyymeja, mutta minä näen iloisuuden paljon "energisempänä" tunteena.
Otetaan käytännön esimerkki.
Mitä sinulla tule ensimmäisenä mieleen sanasta 'iloisuus'?
Minulle siitä tulee mieleen disco, synttärijuhlat, kaverit, hauskanpito, jne. Kaikki vauhdikas ja paljon naurua sisältävä.
Entäpä sitten mitä sinulla tulee mieleen sanasta 'onnellisuus'?
Minulla siitä tulee mieleen rauhalliset koti-illat, kuuma kaakao, hyvä televisio-ohjelma, lämpö, jne.

Saatteko nyt kiinni ajatuksestani?
Toivottavasti :).

Joulukalenteri: Pikku toipilas

Moikka!

Aiemmin taisin mainita, että Skidiltä leikataan napatyrä. Noh, leikkaus oli ja meni tänään. Seitsemästoista luukku kertookin tapauksesta enemmän.

Se alko siis n. kaksi viikkoa sitten kun Skidin tyrä muuttui. Sillä on siis aina ollut tyrä, mutta nyt se paheni. Saatiin viimeviikon keksiviikolle aika ja kun lääkäri katsoi Skidin tyrää, totesi hän "kyllä mä ton leikkaisin". Sitten varattiin Skidille leikkausaika ja tänään otus "pääsi" leikkauspöydälle.

Iho oli kuulemma "hankalin" kun se on niin ohut. Koiran sisältä löytyikin kaksi tyrää ja molemmat lääkäri korjasi. Sitten vain massu kiinni ja koira sai alkaa heräilemään. 

Skidille ei annettu sitä herätyspiikkiä, lääkäri sanoi ettei tarvi. Koirasta vain olisi tullut kuulemma todella sekava. Ja se oli kyllä ihan tarpeeksi sekava pelkästään kun se heräili itsekseen.

No mutta siis leikkaus meni ymmärtääkseni ihan hyvin ja päästiin kotimatkalle, joka menikin Skidin osalta nukkuessa.

Kun tyyppi sitten alkoi heräilemään, alkoi ensin hirveä huuto. Hippu tuli katsomaan että mikäs nyt ja Skidi hiljeni. Sitten se torkahteli muutamaan kertaan ja nyt on totaalisesti hereillä. Tuo kauluri sitä vähän häiritsee ja kaikin puolin varoo eloansa, mutta eiköhän se tuosta tokene taas. Antibiootteja se saa aamuin illoin neljäsosa tabletin.

Nyt se istuu tuossa vieressä ja katselee maailman menoa. 

Onko teidän lemmikit joutuneet joskus leikkaukseen ja miten ne siitä tokeni?

Jouluun on enää viikko, nyt kaikille tsempit vikoihin päiviin ^_^!

Joulukalenteri: Nuoruus

Moikka!
Kuudestoista luukku käsittelee minun elämääni koskevaa asiaa, eli nuoruutta ajatusten muuttumisen tasolla.

Nuoruudessa tunteet ja ajatukset nyt varmaan heittelee aika jyrkästi laidasta laitaan, mutta kyllähän ne samalla kehittyy erittäin paljon.
Täytyy kyllä sanoa, että omalla kohdallani tunnen, että olen aikuistunut ihan älyttömästi yhdessä vuodessa. Hävettä aika tosi paljon jutut mitä olen tehnyt seiskan aikana. Mutta sekin kuuluu kasvuun ja ainakin olen ottanut opikseni, enkä toivottavasti toista samoja virheitä enää :D.
Olen jossain toisessakin luukussa maininnut ohimennen, että olen myös joulun odotuksessa "aikuistunut". En pariin jouluun ole oikein odottamalla odottanut lahjoja, vaikka toki nekin kivoja ovat, eikä minulla ole ollut mitään selviä lahjatoiveita (ja silti olen saanut ihania lahjoja). Olen mielestäni siis sisäistänyt joulun "idean".
Vaikka nyt aikuistumisesta puhunkin, en minä kuitenkaan ihan aikuiseksi vielä ala.

Nuoruuteen kuuluu kai tehdä virheitä, oppia niistä ja tehdä ne tahallaan uudelleen, valvoa myöhään, hengata kavereiden kanssa, ahdistua tulevasta, vaikka kuitenkin pyrkii koko ajan vahvasti eteenpäin ja nauttia kaikin puolin elämästä.

Joulukalenteri: Ystävyys

Tervehdys!
Jouluhan on ystävyyden aikaa, joten lukku käsittelee ystävyyttä ja mitä se minulle merkitsee.

Minun mielessäni ystävyyden peruspilarit on luottamus ja yhteinen huumorintaju. Huumorintaju ylipäänsä on mielestäni tärkeää. Koska ainakin minä selvitän yleensä sellaiset pikkuriidat huumoria apuna käyttäen. Tietysti pitää osata lukea tilannetta ja ihmisiä.
Luottamus taasen on kovin monihaarainen asia mielestäni.
Sitä on itseasiassa aika vaikeaa selittää. Jokaisella on siitä vähän omanlaisensa ajatus, eikö?
Mutta minulle se pääpiirteittäin tarkoittaa, että toiselle voi puhua mitä vaan ilman pelkoa siitä, että tämä alkaa haukkumaan tai juoruaa eteenpäin ja sitä, että voi heittää hullujakin ideoita ja ystävä joko auttaa niiden toteuttamisessa, tai antaa ajateltavan aihetta, että onkohan näin viisasta tehdä, mutta ei kuitenkaan estä toista tekemästä mitään. Lukuunottamatta tietysti niitä tapauksia, joissa toinen haluaa vahingoittaa itseään tai jotain toista.
Niin, ja tietysti ytsävyyteen kuuluu myös mukana surussa oleminen, mutta sehän kuuluu vähän tuohon luottamukseenkin.
Muutamalla sanalla sanottuna, ystävät on aina siinä. Ja ainakin yrittää ymmärtää.

Joulukalenteri: Lahjatoiveet

Hei!
En ole tainnutkaan vielä mainita lahjatoiveistani mitään tänne blogiin, joten kun jouluaattoon on enää kymmenen päivää, voisin mainita jotain toiveitani!

Tänä vuonna minulla ei ole ollut kovin montaa toivetta. Muutenkin joulunodotukseni on poikennut ihan valtavasti edellisistä vuosista. Kai se vain niin on, että pikkuhiljaa tässä aikuistutaan.
Mutta on minullakin muutama toive ollut :D!
1. Apulannan Syytteitä ja selityksiä -albumi. Koska Apulanta vain on paras.

2. Sänky. Olen halunnut jo pidemmän aikaa uusia huoneeni sisustuksia ja nyt saan vihdoin aloittaa uudistuksen ^.^.

3. Kirjoituspöytä. Tuo vanha on ruma...

4. Rahaa. Koska sitä tarvitsee aina. Ja joulun jälkeiset alennusmyynnit on mitä parhainta aikaa tuhlata lahjarahoja ;).

5. Skidille ja Hipulle leluja ja herkkuja. Koska myös koirilla pitää olla joulu <3.

Eihän noita nyt kovin montaa ole, mutta less is more ja mitä vähemmän toiveita on, sitä todennäköisemmin ne kaikki toteutuu ^.~.

Joulukalenteri: suosikit

Hei!
Kolmastoista luukku näyttää minun viimeaikaiset (/kuluneen vuoden) suosikkini.

Musiikki: Kuten jo aiemminkin mainitsin, olen löytänyt Apulannan mahtavat biisit. Olen aina ollut vähän sellainen, etten vain kuuntele jotain hittilistaa Spotifyista, vaan tykkään etsiä jonkun hyvän artistin/bändin ja kuuntelen hänen/heidän kappaleitaan. En tiedä miksi, mutta näin teen :D.

Televisio: En enää oikein seuraile televisio-ohjelmia, mutta Posse on yllättänyt minut positiivisesti. Olen myös todennus Bones:n olevan hyvä sarja.

Kirjat: En ole kovin paljon ehtinyt lukea, mutta Nälkäpelit, Sotahevonen ja Pikku prinssi ovat yksinkertaisesti parhaita.

Kosmetiikka: En meikkaa paljoa, mutta olen todennut Maybellinen Dream Matte Moussen olevan erittäin hyvää meikkivoidetta.

Vaatteet: En tiedä mikä minuun o mennyt, mutta rrrakastan mekkoja. Vaikken niitä oikein käytäkään :/.

Siinä muutamat suosikit, Vähän lyhyeksi jäi, mutta aivot taitaa nukahtaa tuossa yhdeksän aikoihin, joten tässä seuraukset :D.

Joulukalenteri: Koiran kaltainen?

Moikka!
Kahdestoista tutkiskelee, mitä koirien luonteenpiirteitä minusta löytyy.

Idea postaukseen lähti Petralta, kun puhuimme lahjoista ja minä sanoin jotain suuntaan "ainahan sä voit noille koirille jotain leluja ostaa. Ne tykkäänniistä" ja Petra vastasi kutakuinkin "en mä haluu sulle mitään koirajuttuja ostaa, ku muutut kohta itekki koiraks".
Eli mitä yhtäläisyyksiä luonteenpiirteistäni löytyy vaikkapa nyt Skidiin verrattuna (huumoria saa käyttää lukiessasi tätä ;))?
1. Kun näen tuttuja ihmisiä, olen todella iloinen. Minä vain hymyilen ja juttelen ja nauran ja olen välillä liiankin iloinen (=ihmisiä alkaa ärsyttää). Samoja piirteitä löytyy Skidistä. Kun tuttuja ihmisiä näkyy, koira pyörii jaloissa ja häntä meinaa lähteä irti, kun se heiluu ilosta.
2. Ruoka ja varsinkin herkut ovat minulle lähes pyhä asia. Hirveintä on jos joku yrittää varastaa niitä minulta. Skidillä sama; Ruoka, ja varsinkin herkut ON pyhä asia. Ja jos toinen eläin uskaltaakin yrittää varastaa niitä Häneltä, sanoo Rouva erittäin selvästi, minkä virheen joku teki.
3. Toki minua ärsyttää, jos itseäni kiusataan, mutta jos kaveriani kiusataan niin... Skidillä sama. Tosin RouvaMinäMääräänKaikkiaJaKaikkea häiritsee, jos joku väärä eliö koskee Häneenkin, mutta meneppä kiusaamaan kyseisen koiran kaveria, niin lähes 100% varmasti Skidi vetää siitä pahemmin herneen nokkaansa kuin kiusattu itse.
4. Parasta on kaverit, perhe ja uni (+tietysti yllämainittu ruoka), siitä meillä ei Skidin kanssa erimielisyyksiä.
5. Lenkit on kivoja JOS ei sada ja JOS mukaan saa kaverin.
Yksin märässä ja/tai kylmässä lenkkeily on kammottavaa. Vielä jos noihin lisätään pimeys, niin me käperrytään Skidin kanssa mieluummin sohvalle.

Siinä muutama yhtäläisyys, minut ja koiran tuntevat saavat toki jatkaa listaa kommenteissa :)!

Joulukalenteri: Abcdefg...

Moikkatimoi!
Yhdestoista luukku on tälläinen "elämäni aakkoset" -juttu. Olen meinannut oteuttaa tämän jo Skidi ja Hippu -versiona (eli olisi niiden kahden tontun "elämän aakkoset"), mutta ei siitä oikein mitään tullut, joten tässä tämä tällaisena :).

A: ehdottomasti Apulanta. Olen minä aina tiedostanut sen olemassaolon ja tietänyt, että heillä muutama hyvä biisikin on, mutta nyt vasta olen "kunnolla" bändiin tutustunut.

B: Ballopelit. Rrrakastan erilaisia pallopelejä, pingistä, korista, sulkkista, lenttistä, käsipalloa jnejne.

C: Cheek. Aika pitkään ehdin häntäkin "fanittamaan". Nyt kun kyseinen herra pitää hieman taukoa julkisuudesta(?), olen alkanut kuuntelemaan enemmän ja enemmän Apulantaa ja Cheekin musa on jäänyt toiseksi sille.

D: Dogit. Koirissa vain on sitä jotain. Olen niin monta kertaa koirista puhunut ja niitä kehunut, että eiköhän pointtini ole kaikille selvä :D.

E: Erilaisuus. Erilaisuus on jotain sellaista mihin haluaisin ihmisiä kannustaa ja itsekin pyrkiä. Välillä vain on niin vaikeata "irtautua" massasta.

F: Friends. Kaverit ovat minulle koirien ja perheen lisäksi erittäin tärkeitä, kiitos olemassaolostanne :*.

G: Giire. Kiire on todella stressavaa, mutta samalla tuo mukavaa rytmikkyyttä arkeen. Minulla on vähän ristiriitainen suhde kiireisiin päiviin/viikkoihin...

H: Hevoset. Kauniita ja erittäin mielenkiintoisia eläimiä. Eritoten maastakäsittely kiinnostaa minua hevosten parissa. Tykkään myös ihan vain seurata niiden laumakäyttäytymistä (niinkuin itseasiassa kaikkien eläinten).

I: Inkeri. Eräs maailman ehdottomasti parhaimpia otuksia!

J: Joulu. Joulu on jo melkein täällä <3. Mukava yhdessäolon juhla.

K: Kiusaaminen. Asia johon toivon pystyväni vaikuttamaan. Satuttaa liian monia ihmisiä päivittäin.

L: Laiskuus. Vaivaa liian usein minua...

M: Mikael "Mg" Gabriel. Mg on myös eräs taitava räppäri, jolta tuossa jokin aika sitten tuli uusi biisikin, Älä herätä mua unesta, hyvä biisu (sekin).

N: Nauru. Huumori on mielestäni tärkeää elämässä ja kyllä minä aikalailla päivittäin nauran.

O: Oma rauha. Vaikka kovasti pidänkin ihmisistä, on välillä myös pakko saada olla rauhassa.

P: Pahuus. Se ei ikävä kyllä maailmasta lopu. Me ihmiset teemme pahaa aivan kaikelle ja kaikille. Toisillemmekin.

Q: Ei kyllä tule tästä kirjaimesta muuta mieleen, kuin taivaalla joskus loistava kuu :D.

R: Ruoka. Yksi elämän peruspilareista.

S: Skidi. Maailman paras ensimmäinen koira <3. Myös varmaan tyhmänrohkein...

T: Tulevaisuus. Asia joka aina jaksaa stressata.

U: Usko. Asia josta ei voi kiistellä, mutta joka tuntuu silti rasittavan monia ihmisiä. Tai siis sillä tavalla, että heitä häiritsee muiden ihmisten usko. En itse ole mikään superuskovainen, mutta ei se minun elämääni millään tavalla häiritse, jos joku muu on.

V: V**tuilu. Yksi ärsyttävimmistä asioista :D.

W: Wanhat ajat. Aina ihmiset jaksaa sanoa "ennen oli kaikki paremmin". Onko asia tosiaan niin, vai kultaako aika muistot, niinkuin sanotaan?

X: Ei sano tämä kirjain kyllä mitään...

Y: Yläaste. Tähänastisen elämäni ehkä parhainta aikaa :D.

Z: En tiedä miksi, mutta minulla tulee tästä mieleen sirkukset ja sirkuksien mahdolliset eläinten kaltoinkohtelut :/... Kuten yllä mainitsin; pahuus ei maailmasta katoa.

Å: Ruotsin tunnit. Njah... Ei mikään lempiaine...

Ä: Äiti on myös tärkeä ihminen elämässäni.

Ö: Aloitan usein vastaukseni johonkin kysymykseen sanoen: Öööööö...


Siinä se. Nuo minulla aikalailla tuli ekana mieleen noista kirjaimista. Osaa piti miettiä vähän pidempään, koska aluksi kirjaimesta tuli mieleen vain jokin inside-läppä tai jotain muuta, mitä en nyt blogiin halunnut laittaa.

Joulukalenteri: Eläinlääkärissä

Moikka!
Kymmenes luukkun kertoo meidän kuulumisia...

Aloitetaan nyt sitten vaikka siitä, että käväistiin eilen näyttämässä Skidin napatyrää ell:llä ja heti sanottiin, että kyllä se kannattais leikata, joten tuo pikku piipertäjä joutuu ensviikon keskiviikkona leikkauspöydälle.
Sormet ja varpaat ristiin, että kaikki menee hyvin, eikä leikkauksen jälkeenkään ilmene ongelmia.
Tietysti se vähän pelottaa, että mitä jos jotain meneekin pieleen...

Koulu on sitten vähän niin kuin loppumassa tältä vuodelta. Enää viikko ja that's it. Vähän kyllä hirvittää. Enää puolitoista vuotta peruskoulua jäljellä o.o...

Olen aina ollut vähän tälläinen, että stressaan ihan järjettömästi tulevia tapahtumia. 

Pitäisi ottaa enemmän mallia koirista jotka vaan elää hetkessä eikä niillä ole aavistustakaan mitä seuraava päivä tuo tullessaan.

Voisi joulun aikana jopa pyrkiä siihen; vahtia vain pientä SkidiTheTonttu-potilasta, hankkia rippikoulumerkintöjä kaiken maailman joulukirkoista ja mikä tärkeintä, syödä paljon.

Joulukalenteri: Kaikkea jouluista

Moikka!
Joulu se vaan lähenee ja koulukin loppuu pian, joten yhdeksännessä luukussa voisin puhella yleisesti kaikesta jouluisesta.

Kuva ei millään lailla liity aiheeseen, mutta huomiseen tapahtumaan kyllä. Tai no tapahtumaan ja tapahtumaan, mennään Skidin kanssa eläinlääkärille kurkistamaan Skippoliinin napatyrää. Toivottavasti sitä ei tarvitse leikata.

Otetaan ensimmäisenä käsittelyyn jouluruuat. Kuka tykkää jouluruuista käsi ylös (*nostaa käden*)? En usko, että olen ainoa. Kinkut, piparit, glögit, joulutortut, karjalanpaistit... En ole koskaan maistellut joulupöydässä laatikoita, mutta kunniasanalla, aion tehd sen tänä vuonna!
Meillä ei juuri koskaan ole glögiä, mutta nyt kun Petra sitä meille toi, niin arvatkaapa kahdesti kuka on litkinyt tuota kuumaa juomaa vähintään, ööö, päivittäin. Ja piparit, kuka niitä voisi vastustaa varsinkin kun on tarjolla myös edellä mainittua juomaa ;).
Sitten joululaulut. En ole aiempina vuosina oikein välittänyt niistä, mutta tänä vuonna haluan ihan oikeasti kuunnella, soittaa ja laulaa niitä. Laitoinpa yhtenä päivänä myös jonkin joululaulusoittolistan soimaan. Hups...
Sitten mennään vähän "ikävämpiin" aiheisiin eli joululahjaostoksiin ja joulusiivoukseen. Okei, minä tykkään ostaa joululahjoja, paketoida niitä ja antaa ihmisille, mutta kun olen asteen verran köyhempi ihminen, on joululahjojen osto kamlaa. Niin ja sitten jos sattuu sellaiseen aikaan liikenteeseen, että kaikki muutkin ovat päättäneet tulla ostoksille...
Ja entäs joulusiivous... Kuka pitää siivoamisesta, käsi ylös? En minä ainakaan... Tai no, joskus sattuu tulemaan sellainen siivousinto ja onhan se aina kiva katsoa työn jälkeä, mutta on se silti aina jotenkin ankeaa ruveta siivoamaan...

Siinä minun ajatuksiani muutamasta joulujutusta, omia mielipiteitä saa ja pitää kertoa :)!

Joulukalenteri: Eläin ystävänä

Moikka!
Jotenkin arvelen, että tästäkin on tullut joskus kirjoitettua, mutta kirjoitetaanpa uudestaan. Eli kahdeksannen luukun aihe on eläin ihmisen ystävänä. Aihe sopii mielestäni hyvin joulun alle, kuuluuhaan jouluun ystävyys jne.

Joillekin eläimet ovat pelkkä harrastusväline, ruokaa tai vain pahainen tuontantoväline, mutta minulle ne ovat ensisijaisesti ystäviä, jopa perheenjäseniä, joihin kiintyy vahvasti.
Vaikka harrastankin Skidin (ja silloin tällöin Hipun) kanssa agilitya, on sekin vain iloista yhdessäoloa. Esimerkiksi kilpailuihin emme tähtää.
Koska eläin on aina siinä, sillä ei ole ikinä muuta menoa tai parempaa tekemistä kuin olla kanssasi (paitsi syöminen), se on myös mahtava seuralainen ja lohduttaja.
Tässä muutama esimerkki: 1. lähes aina kun itken kotona, Hippu tulee eteeni, heiluttaa häntäänsä ja yrittää kaikin keinoin saada huomioni. Siinä väkisinkin hymyilee kun toinen tunkee syliin ja hyppii edessä takapuoli hännän tahtiin hurjasti vatkaten. 2. Eilen minulla oli todella huono olo (fyysisesti) ja nukuin sohvalla, niin Skidi oli kuulemma ollut todella apen oloinen ja yrittänyt kertoa vanhemmilleni, että nyt se omistaja on kipeä. 3. Petra oli viikonloppuna siis meillä ja vetämämme kerho aiheutti stressiä meille, jonka takia Petra oli hieman tympääntynyt/apea. Tilanne korjaantui kun Öykkäri tuli paikalle ja yritti kiivetä Petran syliin häntä heiluen. 4. Mikä olisikaan sen parempi tapa herätä kuin se, että aamulla tuntee pienen märän kuonon tökkäävän poskeen ja kun avaa silmänsä, koira seisoo siinä vieressä ja yrittää kaikin keinoin saada sinut ylös.
Noitakin voisi luetella miljoonia ja taas miljoonia, mutta eiköhän asia tuostakin tullut ilmi :)?
Kun mainitsin, että eläin on aina siinä lähellä, tulee mieleen korvaamaton uskollisuus, jota eläimiltä saa. Eikä se tarvitse vastalahjaksi kuin olemassa olemisen ja hyvän hoidon. Julkisuuteen on mm. noussut pari tapausta (esim. Hachiko), jossa koira on odottanut kuollutta omistajaansa/nukkunut tämän haudalla tms. vuosikausia. Se on mielestäni merkki suuresta uskollisuudesta.
Kaikin puolin eläin on mahtava ystävä ja perheenjäsen, joka tietysti osaa olla myös rasittava. Mutta yritetään kaikkina niinä päivinä kun kissa on raapinut pilalle lempiverhosi, hevonen oikuttelee tai kani on taas jyrsinyt johtoja, muistaa kuinka tärkeä otus se sinulle oikeasti on ja kuinka paljon iloa se tuo elämääsi.

Ja kun muutenkin on tapana ostaa parhaille ystäville tai perheelle lahja, niin aiottekos muistaa myös lemmikkejänne lahjoilla ;)?

Joulukalenteri: "Tyttöjen ja poikien jutut"

Moi!
Vaikka kuvassa lukee pelkkä "kuudes luukku" ajattelin yhdistää tähän myös seitsemännen luukun, koska muuten jään jälkeen päivissä tämän joulukalenterin suhteen.
Eilen oli itsenäisyyspäivä, miten te vietitte sen? Itselläni se on päivä muiden joukossa, eli en mitenkään erityisesti sitä "juhlista" (hups). Tänä vuonna olin aamusta tallilla, jonka jälkeen Petra tuli meille yöksi.

Mutta sitten itse aiheeseen, eli ns. "tyttöjen ja poikien juttuihin". Mikä  tekee jostain asiasta tyttöjen tai poikien jutun? Onko se sitten se, että esim. jääkiekkoa saattaa pelata enemmän pojat, jonka takia se on "poikien juttu" ja niin edelleen?
Olin lapsena aika "poikamainen". Leikin autoilla ja dinosauruksilla; mielestäni ne olivat mielenkiintoisempia kuin esim. prinsessanuket. Toisaalta olin hyvinkin "tyttömäinen"; pelkäsin (ja pelkään edelleen) hämähäkkejä ja kaikki koirat, kissat, kanit, hevoset, ponit jne. olivat (ja ovat) mielestäni supersöpöjä.
Nyt vähän vanhempanakin mielestäni muun muassa koripallo on kivempaa kuin esim. ompeleminen. Toisaalta en ymmärrä hölkäsenpöläystäkään esimerkiksi mopoista, kun taas niistä ylisöpöistä eläimistä on ainakin pikkuisen tietoutta.
Onko se sitten jollain lailla geeneissä, että tyttöjen mielestä söpöt eläimet ja upeat meikit ovat ihania, kun taas pojat tykkää enemmän väkivallasta ja mopoista?

Joulukalenteri: Jos eläimet olisivat ihmisiä

Moikka!

Viidennessä luukussa kurkistetaan maailmaan, jossa Skidi, Hippu ja Inkeri ovat ihmisiä.

Skidi: Skidi olisi aamuvirkku sählääjä. Vieraiden seurassa Skidi kuitenkin jännityisi ja saattaisi olla huomaamattaan jopa ilkeä, koska ei jännittämiseltään osaisi käyttäytyä oikein. Tutussa porukassa Skidi kuitenkin olisi rento ja vähän tyhmyyden merkkejäkin näyttävä tyyppi. Herkut maistuisi Skidille paremmin kuin hyvin ja muutama ylimääräinen kilo olisi enemmän kuin mahdollisia.

Koska Skidi tosiaan olisi hieman tyhmä ja erittäin utelias, joutuisi se usein (yleensä vahingossa) vaarallisiin tilanteisiin eikä hengenlähtö olisi kaukana. 

Hippu: Hippu olisi unta rakastava, mukavuudenhaluinen ja ehkä hieman outo tyyppi. Hippu olisi rohkea ja joltain osin hyvin järkeväkin tyyppi, mutta sillä olisi muutama aivan arkipäiväinen asia, mistä se saisi hermoromahduksen. Ulkona Hippu viihtyisi lähinnä silloin kun se pystyisi ottamaan aurinkoa, mutta lähtisi kuntoilemaan myös huonolla kelillä, koska haluaisi pitää huolta linjoistaan.

Inkeri: Inkeri olisi ruotsalaislähtöinen, pullantuoksuinen suurperheen äiti. Se osaisi pitää katraansa kurissa, muttei olisi liian tiukkis. Persona herkuille Inkerilläkin olisi muutama ylimääräinen kilo, jotka eivät kuitenkaan hidastaisi sen vauhtia! Vanhoilla päivillään, kun viimeinenkin lapsi on lentänyt pois pesästä, on Inkeri omistanut elämänsä pitkille aamukahveille ja mummojumpille.

Joulukalenteri: top 5 blogit

Heippa!
Neljännen luukun aihe on minun mielestäni blogien top 5.

Luen useita blogeja, eikä tässä ole kaikki parhaat, mutta ainakin muutama. Blogit eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä.

Kavioiden kopsetta & koparoiden naksetta
Aivan ihanat Vilma, Nesta, Viena ja Maisa. Ja Maisan söpöt tonttukuvat. Sulan niille. Muutenkin blogissa on aina tarjolla laadukkaiden kuvien lisäksi laadukasta tekstiä. Tämä blogi on ollut yksi parhaista jo pitkään.

Rouskutellen!
Löysin tämän blogin ihan sattumalta ja oli pakko jäädä seuraamaan, koska vuonikset<3.

Koirablogi.com
Kolmen koiran elämää iloineen ja suruineen. Tämä blogi vain on ihana.

Sulkatassu

Myös joskus Riemuloikka-nimellä tunnettu blogi. Luulin tämän blogin jo loppuneen, kunnes taas löysin sen!

Kolme pientä riiviötä ja kaurakamu

Tämä blogi on minulle melko uusi tuttavuus, mutta se mukana seikkailee kolme lammasta ja yksi poni. Aivan huippua lukea, millaista on omistaa lemmikkilampaita.

Jos yhtään eläimet kiinnostaa niin tuossa muutama vilkaisun arvoinen blogi :)!

Joulukalenteri: Disneyn klassikot

Huh! Takana ehkä tähän astisen elämäni kiireisin viikko. Tai no ainakin todella kiireinen viikko pitkästä aikaa. Sen takia joulukalenteri on siis jäänyt vähän heikolle hapelle. Koitetaan nyt elvyttää sitä!

Jouluna on lupa olla vähän lapsenmielinen, joten kolmannen luukun aihe on Disney-leffat. Pidättekö te niistä?
Minun mielestäni (ainakin ne klassikot, esim. Leijonakuningas) ovat ihania.
Niihin on saatu vangittua tunteet niin hyvin, että vaikka olisi katsonut leffat miljoonasti, niin aina se sama kohta alkaa itkettämään tai saa hyvälle tuulelle.
Olenko hieman lapsellinen? En tiedä, mutta Disney-klassikoissa on sitä jotain.
Musiikit, piirrosten tarkkuus ja jopa hahmojen nimet ovat mielestäni ihania. Elokuvissa on teemana yleensä melko raskaat aiheet (esim. vanhempien kuolema tai kiusaaminen) ja senkin takia ne ovat mielestäni hyviä.
Kummastun aina kun kuulen, ettei joku ole nähnyt koskaan mitään Disneyn klassikkoa.
Minä kun luulin, että ne kuuluivat/kuuluvat kaikkien lapsuuteen.
Meidän perheessä on ainakin katsottu mm. Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Tuhkimo, Ariel, Leijonakuningas, Bambi ja Dumbo miljoonasti lapsuutemme aikana.
Te jotka ette ole koskaan nähneet mitään Disneyn klassikkopiirrettyä, mikä on teille sellainen "lapsuuden lemppari elokuva"?
Ja te, joille nämä ihanat elokuvat ovat tuttuja, mikä niistä on paras?

Joulukalenteri jatkuu: ilmastonmuutos?

Moikka!
Olen nähnyt tänä talvena vain kaksi kertaa lunta ja molempina kertoina se suli pois. Kauimmillaan tuo valkoinen aine pysyi maassa kolme(?) päivää.

Minulle itselleni ei ole väliä, tuleeko musta joulu vai ei, kunhan minun ei tarvitse kävellä kouluun. Eli jos lunta tulee, pitää sitä tulla niin paljon, että kelkalla pääsee kätevästi kulkemaan. Tai sitten lunta ei tule lainkaan ja pääsen kulkemaan pyörällä. Mutta sellaista ällöttävää loskakeliä en siedä.
Mutta taitaa se vain niin olla, että kyllä ne loskakelit viimeistään ensivuoden alussa saapuvat.
Toinen asia mikä jollain tavalla ärsyttää, huvittaa ja toisaalta surettaa, on se, että joka vuosi toistetaan "Tämä talvi tulee olemaan ankarempi kuin koskaan ennen!" ja "Tulossa kuumin kesä miesmuistiin!". Joko lehdistö liioittelee tai sitten tuokin on vain merkki lähestyvästä ilmastonmuutoksesta. Eli tullaanko jossain vaiheessa siihen, että kesä ja talvi ovat molemmat aivan ääripäistä? Pahasti siltä näyttää. Jääkarhuthan ovat vaarassa jo kuolla sukupuuttoon hukkumalla, vai miten se menikään...

Uskotteko te ilmastonmuutoksen näkyvän lähivuosina selvemmin ja miten radikaalisti uskotte sen vaikuttavan elämään maapallolla?

JOULUKALENTERI STARTTAA!

Moikka!
Melkein kuukausi on vierähtänyt edellisestä postauksesta ja sekin oli vähän heikomman puoleinen kirjoituksilta. Hups.
Täytyy kyllä myöntää, ettei tähän blogitouhuun aina jaksa riittä aika ja jaksamus. blogi on myös ollut poitonappulan alla kerran jos toisenkin, mutta tässä sitä vielä ollaan ja olisi taas joulukalenterin vuoro!

Ajattelin aloittaa joulukalenterin ihan vain tylsästi kuulumisia kertoillen.
Ollaan vietetty Petran kanssa viikonloput lähinnä tallilla pyöreää tammamammaa lääppien ja talutellen. Inkerin tarha on kovin tyhjä nyt kun siellä on Inkerin lisäksi vain yksi hevonen. Viime tiistaina Assi nimittäin aloitti elonsa enkelihevosena....
Ratsuksi kouluttautuminen on Inkerillä oikein hyvällä mallilla, onhan Petra sillä jo raviakin mennyt ja viimeisin lenkki käytiin sillä lailla, että Petra roikkui ratsailla, ohjinaan riimunnaru ja suitsina riimu, ja minä kävelin edellä. En tiedä seurasiko Inkeri minua vai Petran apuja, mutta hienosti se mukana kulki :)! Ollaan myös aloitettu taas maastakäsittely ja ei tuota hevosta voi kuin kehua. Paras <3.
Olenhan minä myös koirille antanut huomiota, vaikka tallillakin vapaa-aikaani paljon vietän. Skidin kanssa agilitytreenit on mennyt vähän sillä lailla "keskitasolla" eli ei nyt mitään super epäonnistumisia, muttei todellakaan huippu onnistumisiakaan. Putkia tuo otus karttaa. en tiedä onko se pelkoa vai mitä, mutta niistä se ei pidä ja niihin se ei todellakaan helposti mene. A:ta ja puomia se rakastaa isolla R:llä, joten kun rata oli luokkaa putki, putki, puomi, putki, A, voitte vain kuvitella, miten huvittavalta meno näytti kun koira lähestulkoon pysähtyi jokaiselle putkelle, kun taas kontaktiesteille vauhti kiihtyi lähes huippuunsa.
Minä itse en kovin paljoa välitä hallissa treenaamisesta. En tiedä mikä siinä on, mutta tykkään treenata enemmän ulkona.
Öykkäri oli meillä vaihteeksi hoidossa torstaista sunnuntaihin. Minä sitä pääasiallisesti hoidin. Ihan mukava otus sekin on ajoittain, mutta kun se vain tarvitsee niin jumalattomasti tekemistä ja huomiota...
Vielä sellaista olen tässä miettinyt, että aika kuluu huimaa vauhtia. Juurihan me tultiin seiskalle ja pian me ollaan ysejä. Kysynpähän vaan, että mitä ihmettä? Kai sitä pian pitäisi miettiä, että mihin sitä jatkaisi...

Ei mulla muuta tällä erää, nähdään huomenna ^.^!